Mä oon ollu niin ei-lomalla tän kesän.

Tän kesän aikana ehkä eniten on ärsyttäneet kaverien päivitykset joissa on joko countdown lomaan tai hihkumista just alkaneesta sellaisesta. Mä olen ollut nyt tarkalleen ottaen 13kk ja reilun viikon kotona. Meinasin kirjoittaa lomalla, mutta eihän se nyt niin mene..

Ennen äitiyslomaa olin työtön joten jatkoin samalla linjalla äitiysloman loputtua. Ei, en siksi että liitto maksaa parempaa rahaa kuin Kelan kotihoidontuki on, vaan siksi että tosiaan tähtään takaisin työelämään. Mulla vaan on sellanen pieni ongelma, että eka pitäis saada se koulutus. Olen jo aiemmin maininnut että olen koulutukseltani puuseppä-artesaani joka ei ole päivääkään niitä hommia tosiaan tehnyt. Nyt haluaisin lähihoitajaksi. 

Viimeksi tänään lähetin paikalliseen ammattioppilaitokseen hakemuksen lähiaikoina alkavaan aikuiskoulutukseen josta ehkä valmistuisi joskus lähihoitajia. Ei oo vieläkään kuulunut mitään vastausta.. Ehkä mä oon vaan haaveissani kuvitellut että mut otettaisiin kouluun samantien koska ennen äippälomaa tein harjoitteluita ja kävin lyhyen sotekurssinkin josta jäi käteen hiukan esimakua, hygieniapassi ja EA-koulutus, osa 1. Ja tietty se, että mä läpäisin soveltuvuuskokeet arvosanalla YHDEKSÄN :O Mikä oli jo mullekin yllätys. Nyt jos joudun tekemään soveltuvuuskokeen uudestaan, luulen että arvosana on eri, koska maailmankuvani on hieman muuttunut tultuani äidiksi. Toivottavasti ei silti huonompaan suuntaan.

Odottelen myöskin puhelua lähiviikkoina naapurikunnasta jonne hain keväällä vammaisohjaajaksi oppisopimuskoulutukseen. Kovin suuret toiveet ei ole kyseiseen vakanssiin päästä mutta olishan se hienoa olla töissä, oppia samalla ja saada palkkaa. Moni on tosin hiukan mietiskelevänä kysellyt että meinaanko mä jaksaa sen. Kyllä meinaan. Joo, vaikka mulla on lapsikin. Ja yksi vähän isompi, joka joskus myös näyttelee perheen isän roolia. Se voi silloin leikkiä iskää kun ei ole töissä ja kun mun pitäis tehdä läksyjä/näyttösuunnitelmia/lukea tenttiin tms...

Enivei, pääsen sinne tai en, jonnekin olis päästävä. Mä oon ollut kotona jo LIIAN KAUAN! Seinät alkaa kaatua päälle ja joka päivä toistuva rutiini saa mut kohta sekoamaan. Melkein kellontarkasti tehdään kaikki; noustaan ylös, syödään (lapsi syö, äiti ei muista koskaan), katotaan Junioria jne jne jne.. 

Naapurin mamman kanssa tänään luettiin hiekkalaatikon reunalla aikuiskoulutuslehtistä jossa oli syksyllä alkavia koulutuksia. Eipä sitä oikein mikään houkutellut ja ammatti, johon se on jo valmistunut ei paljon auta. Töitä ei ole. 

Miksi kotiäidit tippuu väliin jos ne on (tai joutuu olemaan) kotona hieman pidempään? Vajaassa vuodessa on jo ihan pihalla kaikesta paitsi lastenvaatteiden uusista trendeistä, lelujen kestävyydestä, lastentautien tarttuvuudesta ja säästä.

---

Tää maanantai on ollut tähän asti jo ihan paska eikä hommaa helpota se että pojan hoitopaikka peruuntui :( Hoitaja jolle piti mennä, on raskaana ja jää äippälomalle joulun alla. Ei ole hirveästi järkeä viedä hoitoon noin 3 kuukaudeksi ja sitten ettiä taas uusi hoitopaikka. How nice..

Ainiin, ja poika täytti 11kk! Pitänee alkaa suunnittelemaan minkälaisen juustokakun väsäisin synttäreille.. :)