sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Melkein kolme kuukautta myöhästymättä!



Sain Kikiltä taas haasteen, tosin tästä on jo aikaa. Koska en useinkaan enää avaa perinteistä pöytäkonettani, on tekstin kopiointi ja omien vastausten lisääminen jäänyt tekemättä.


Haasteeseen siis:

" Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidät bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön, luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissa! Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole pakko jakaa:) Esitän kysymyksiä, mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä, ystävän kanssa keskustellessa. Mitä vastaat seuraaviin kysymyksiin? Voit vastata kysymyksiin myös pelkästään valokuvin"



Kysymykset tulevat tässä:


1. Mikä on sisustustyylisi?

Vaippoja lattialla sekaisin sukkien kanssa, joka paikassa vaatteita muutenkin ja kaiken kruunaa ihana punainen karvalankamatto! :)


2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustuksessasi?
Nyt kun oikein asiaa mietin niin vastaan pikku J:n huone.

3. Mihin käyttäisit rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

Ihonhoitotuotteisiin. Hoidan pärstääni niin huonosti että se alkaa näkyä. Koskaan en ole minkään sortin kasvohoidoissa käynyt, ja nyt olisi jo korkea aika. Ainakin ennen häitä.

4. Mihin käytät paljon rahaa?
Vaatteisiin, valitettavasti. Mulla oli tuossa reilun vuoden kestänyt vaihe, jolloin osasin ostaa vain lastenvaatteita. Itelleni en löytänyt koskaan mitään. Nyt sitten olen saanut ihanien vaatteiden tutkani taas toimimaan ja kirppareilta löytyykin nykyään enemmän vaatetta mulle kuin pojalle. Ja krhm.. tilasinhan mä oarit kengätkin just Zalandolta. Puhumattakaan niistä 70e rintsikoista jotka ostin hääpuvun alle..

5. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
Se, että nyt menisi joku mönkään ja unohtaisin vaikkapa avioesteiden tutkinnan kokonaan. Tai katkaisen jalkani ja vietän häitä kipsi jalassa. Joo, päässä pyörii vaan tuo elämän isoin juhla.. :) (Kohta se sitten on ohi!)
6. Mistä onnesta unelmoit?
Stressittömästä elämänvaiheesta. Ettei tarvitsisi miettiä koulua, häitä, muuttoa, remonttia jne yht'aikaa. Näitä mä nimittäin tällä hetkellä kelailen iltaisin, kun yritän saada unen päästä kiinni.

Toisaalta, odotan myös hääpäivää. Sitä, että saan sanoa rakastamalleni miehelle kymmenen vuoden hengailun jälkeen "Tahdon". Saan viettää päivän huomion keskipisteenä überkauniissa puvussani, meikki ja hiukset laitettuna. Huolehtimatta koko ajan poitsusta ettei revi pöytäliinoja alas pöydiltä jne jne.. Got it?

7. Missä asiassa olet tunnollisin?
Koko tähänastisen elämäni mä oon ollu tosi huono olemaan ajoissa missään. Tämä asia on kuitenkin nyt muuttunut, käytyäni aikuiskoulutuksessa melkein 4kk, en ole ollut kertaakaan myöhässä sieltä. Elämäni ennätys meinaan!

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?

Täytyy sanoa, että en osaa sanoa. Inhimillinen virhe... Osaan vastata kysymykseen kyllä toisin päin; en anna helpolla anteeksi jos mun rauhaani häiritään Greyn Anatomian aikana.

Eikun nyt mä tiedän! Jos vaikka pyydän ostamaan kaupasta maitoa ja leipää, ja mies tuleekin kaupasta mukanaan edellämainittujen lisäksi vaikkapa pari saunaolutta ja suklaata, mulle siis :) Onko se edes virhe? Vaikea kysymys oli tämä. Seuraava!

9. Mikä on naisen paras ominaisuus?
Mulla se on ehdottomasti kova ääni. Jos joku koittaa joskus mut ryöstää niin ei onnistu koska joko lähtee karkuun kun avaan suuni tai saa riesakseen vielä lisäksi korvien tinnituksen. Toisinaan kannattaisi ehkä miettiä missä paikoissa sitä kailottaa puhelimeen tarvitsevansa uuden ajan papa-kokeeseen kun onkin yllättäen japani-päivät. Ehkä kerrostalossa tälle paras paikka ei ole keittiössä, liesituulettimen ääressä.

10. Mikä on miehen paras ominaisuus? 

Se tankkaa mun auton usein ihan pyytämättä. Ja täyttää pissapojan nestesäiliön erikseen pyytämällä. Siis tuulilasin pesunesteellä tietty :D

Ja on tuo kyllä hirmu hyvä nukkumaan. 


|En haasta ketään, koska en vaan nyt jaksa ajatella asiaa tämän enempää. Vietettyäni viimeiset kolme vuorokautta flunssassa ei vaan pää toimi joten annan vapaat kädet; tehkää jos haluatte :) |

Ps. Pahoittelen vähäistä kuvien määrää, se häiritsee itseänikin. En ole nyt oikein osannut kuvata mitään, mutta yritän ryhdistäytyä. Jos kohta uskaltaisi kameraakin ulkoiluttaa kunhan kevät kunnolla tulee :)

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Miten niin muka oon jotenkin kiree?!

Aamulla mä herään siinä 6 jälkeen ja hipsin keittiöön keittämään itelleni elämän eliksiiriä jota myös kahviksi kutsutaan. Ei aukea silmät muuten kuin raolleen ja sitten ei näe ajaa kouluun. Vaikka kuinka olis pyyhkijät päällä. 

Lapsi herää joko ite tai herätän sen klo 7 mennessä. Siinä sitten tapellaan vaatteet päälle ja hampaat puhtaaksi ja aletaan siirtymään suoraan hoitoon aamupalalle. (Helpottaa hitoksee ettei tarvii alkaa sitä ruokkimaan aamulla)

Hoitoon saavutaan puol 8 maissa ja siinä sitten aina käy niin että jään suustani kiinni mukavan hoitotädin kanssa eikä kouluun lähtö meinaa onnistua. Pitää kai joskus kysyä että mitä maksaa jos äitikin nauttisi aamupalan hoidossa :) 

Kun lapselle on vilkutettu hei heit, alan kaahaamaan kouluun toiselle puolelle naapurikaupunkia jonne matkaa on n. 13km. Ei siinä kauaa menisi jos ei olis liikennevaloja ja kaikkia niitä sunnuntaisuhareita jotka ei osaa lähteä jo kun valo vaihtuu keltaiseksi. Siinä tarvii venyttää jo omaa pinnaa ettei painaisi torvea. 

Syy tähän kiireeseen on se että koulun lähellä on pieni parkkipaikka josta on lyhyt matka kävellä kouluun. Toiselta parkkikselta saa talsia ylämäkeen 500m. Se tekee ylämäkeä kilometrin päivässä, molempiin suuntiin siis! :) siltä se tuntuu päivän jälkeen. 

Koulussa ei oikein muuta mainitsemisen arvoista tapahdu kuin ruokailu. Miten ihanaa on syödä ilmaista toisten tekemää ruokaa! :) Ja ilman mitään kiirettä. 

Kotiin päin ajelu sujuu ilman mutkia ja saatanpa kipaista kaupassakin ennen lapsen hakua. Sekin on aika luksusta että saa itse päättää mitä ostaa ilman kitisevää nälkäistä ipanaa. Tai miestä. 

Lapsen haku tapahtuu joskus klo 15-16 välillä riippuen planeettojen asennosta. 

Kotiin tultua laitan lapsen töllön ääreen tai isänsä kanssa leikkimään ja alan ite suunnittelemaan ruokaa. Se on joko mallia eilinen, lämmitä itse tai sitten pitää tehdä uusi pöperö. 

Ilta menee puuhaillessa/pyykkiä pestessä/siivoillessa jne. (Toisinaan tekis mieli vaatia palkkaa kotona raatamisesta, olenhan köyhä opiskelija..) Lapsi menee nukkumaan 19.30 maissa. Siitä eteenpäin teen kouluhommia jos niitä on (viime viikot ainakin ollut tentteihin lukua) tai sitten roikun äityleissä kommentoimassa enemmän tai vähemmän näsäviisaasti erilaisiin (usein) pöljiin ketjuihin. 

Näin meillä. Kuva jonkun aamun Etlarista. 


Klo 22-23 katon kelloa ja tajuan että pitää kai mennä itsekin nukkumaan. 

Kaiken tämän sivussa pitäisi taas alkaa hoitamaan muuttoa. Joo, taas. Onhan me tässä asuttu 3,5kk. Ja ne hemmetin häät. Niihin on enää 2,5kk. 

Sanoisinko että pää räjähtää stressistä eikä asiaa helpota yhtään viisas päätökseni jättää tupakointi niille joilla on siihen varaa. Yhdestoista päivä savuttomana! \o/