tiistai 27. elokuuta 2013

Kalenteri erehtyi, tänään on maanantai.

Tämä aamu ei oo menny kuin Strömsössä. Lapsi tekee taas hampaita (koska niitä on tarpeeksi?!) ja kitisee niitä taukoamatta. Kaksi poskihammasta tulossa nyt samalla kertaa. Ikenet ihan turvoksissa ja toinen vaan vinkuu ja kitisee kun sattuu. Mitä sille voi tehdä? Ei auta purulelut, ei kylmällä vedellä kostutettu harso, ei mikään. Ruoka ei maistu, maitoa menee jonkin verran. 

Nyt nukkuu päikkäreitä, annoin ruoan yhteydessä parasetamolia kipua helpottamaan. Kai se auttoi kun nukahti aika äkkiä. Toiset päikkärit todennäköisesti on nukuttava, koska meillä olis lapsen valokuvaus klo 17. Ei tuu kovin imartelevia kuvia jos poika on koko ajan naama nurinpäin nyrkit suussa ja paita kuolassa. Ja siihen päälle kitisee hampaiden lisäksi vielä väsymystään.

Tänään herättiin (jo!) puoli 8. Siitä se sitten lähti. Aamupalalla parasta olivat maissinaksut, muutama lusikallinen viiliä meni välissä. Ruoan kanssa olis tehnyt mieli imeskellä vaan kuivaa ruisleipää. 

Kai tää joskus helpottaa.

Olen alkanut myös murehtia edessä häämöttävää 1-vuotisneuvolaa. Poika kun ei vielä nouse tukea vasten, ei tapaile sanoja (tavuja kyllä), ei taputa, eikä edes konttaa. Meillä on hiukan virkaintoinen neuvolantäti joka saattaa keksiä että pitäisi lähteä fyssarille. En jaksaisi murehtia, uskon että tuo kehittyy omaan tahtiinsa. Siltikin takaraivossa on pieni huoli, kun kuulee samanikäisten lasten tekevän jo vaikka mitä. Ei saisi vertailla mutta minkäs teet.

*Haukotus* Nyt lisää kahvia ja sohvalle vaakatasoon.

2 kommenttia:

  1. Meillä alkoi muksu puhumaan vasta reilusti yli kaksivuotiaana. Se on normien mukaan tosi myöhään. Kaikki kehittyy niin omaan vauhtiin :) Ja nyt meillä on tuolla jatkuvalla syötöllä vee-pitoista asiasisältöä syöksevä teini, että hyvin puhuu vaikka aloitti vuoden myöhässä :D

    VastaaPoista