Seisomista ja neulomista urakalla.

Meidän pikkumies oppi torstain neuvolan jälkeen että kun ottaa jostain tukea ja ponnistaa jalat suoriksi, pääsee pystyasentoon. Eli tässä kävi juuri niinkuin meinasin; poika opiskelee asiast itse eikä tahdo mihinkään fysioterapeutille lähteä.

Huono puoli tässä on se, että niitä muksahduksia ja itkuja alkaa olla enemmän. Yksi päivä poika pinnisti itsentä pystyy oven karmia vastan, sitten käsi lipesi ja otsa/naama muksahti siihen oven karmiin. Ja jumalaton huuto.
Hiekkalaatikollakaan ei enää voi vaan chillailla vaan pitää päästä ulkopuolelle harjoittelemaan hiekkiksen reunaa vasten nousemista.

Olen silti helpottunut että poika vihdoin oppii. Ei tarvii ressata enää. Luulenpa että tästä kehitys taas harppaa vauhdilla eteenpäin ja ei mene kauan kun poika jo kävelee. Sitten pitääkin alkaa kasvattamaan niitä silmiä selkäpuolelle.

---

Yksi kommentti arvontakohteesta vasta vastaanotettu! Ensimmäiset kettulapaset alkaa olla hyvällä mallilla, mutta nää onkin vasta testi joten teen arvontaan sitten virheettömät :)

Mulla alkaa vaan olla jo vasen kyynärpää kipeä ainaisesta kutomisesta. 98 päivää jouluun enää, mun pitäisi siis vielä vääntää muutamat sukat ja lapaset. Eikä hiekkalaatikollakaan voi enää keskittyä puikkoihin (niinkuin naapurin mamma) koska tuo poika tosiaan vaatii valvontaa.

Eilen tänään kävin nukkumaan klo 00.15 kun ei enää vaan jaksanut neuloa.

---

Tässä vielä liitteeksi kuva ekasta (testi)lapasesta!