Mun on pitänyt jo monta päivää hehkuttaa tänne kuinka hyvän kirjan luin viime viikolla.
Kyseinen kirja on Barbara Demickin Suljettu Maa, vuodelta 2010.
Ja on muuten aivan loistava kirja! Aluksi vähän epäillen tähän kirjaan tartuin kirjastossa, mutta kun pääsin kotona alkuun, ei lukemisesta meinannut tulla loppua. Poikakin jäi välillä vähemmälle huomiolle kun oli niin jännä kohta menossa.. Kirja on siis tositarinoista koottu kertomus Pohjois-Koresta ja sen oloista kommunistisikahallitsijoiden vallan alla, jostain (muistaakseni) 80-luvulta aina 2010 vuoteen asti.
Enpä olisi voinut kuvitella että joku maa voi olla vielä noin pahasti ajasta jäljessä! Kirjassa on siis kerrottu Pohjois-Koreasta loikanneiden ihmisten sanojen mukaan oloista tuossa kylmässä, karussa maassa. En spoilaa sen enempää, mutta voiko olla mahdollista että yksi ainoa ihminen päättää koko maan kansan tekemiset, olemiset, menemiset ja syömiset? Niillä raukoilla ei ole siellä ruokaa ilmeisesti vieläkään, ja satoja tuhansia ihmisiä on parinkymmenen vuoden aikana kuollut nälkään. En voi kuvitellakaan.
Suosittelen siis lämpimästi lukemaan tuon kirjan! Itsellä vähän maailmankuva muuttui ja tuli sellanen olo että voi kun voisin, niin järjestäisin vallankumouksen ja syöstäisiin joukolla se iljettä Kim Young-Un vallasta. Sais maistaa omaa lääkettään ja söisi vaan villiyrttejä ruoaksi kuukauden ainakin. Alkuun.
Lukekaa tuo kirja.
Paljoa ei ole tietoa tästä Pohjois-Korean tilanteesta, mutta sen verran, että olen ihmetellyt miten ihmeessä siellä saadaan ihmiset pidettyä niin tavallaan pimennossa muun maailman menosta ja taipumaan diktatuuriin. Toisaalta jos ajattelee, että omasta perheestä alkaisi jäseniä mystisesti katoamaan niin kyllä sitä pitäisi suunsa supussa. Pelko on valtavan hyvä ase.
VastaaPoistaNiinpä, pelollahan sitä maata hallitaan. Pitäisi nyt naapurimaiden vaan lyödä tiukat rajat Pohjois-Korealle, mutta siinä kärsisi enemmän taas viattomia ihmisiä. Koskakohan käy niin että P-Korean hallitus sortuu?
Poista