tiistai 16. heinäkuuta 2013

Matti kukkarossa ja mököttävä mies.

Kävi tänään hiukka nolosti. Kaupassa ahneena keräilin kärryyn välttämättömien tarpeiden (vaipat ym pikku J:n pöperot) lisäksi hirrrveesti ylimääräistä. Enkä muistanut että rahamäärät on rajalliset. Hupsista, yli meni että heilahti! Siinä sitten yritin pokkaa pitää ja sanoin että juu, otetaan tää ja tää pois ja sit kokeillaan korttia. 

Bliiiiip, ei hyväksy.

Naama punottaa tässä vaiheessa jo hieman. Kokeillaan uudestaan; ota nää lihikset pois.

Bliiiip, noup. Okei, ota vielä tää (en nyt muista) pois. Jes, sitten riitti varat. Ja jono huokaisi melkein kuultavasti helpotuksesta. Tässä välissä oli jo mitätöity kuittikin kun yritin maksaa sekä käteisellä että kortilla. Tokaisinkin maksutilanteen kesken että ei mua niin paljon --tuta kun tuolla jonon perällä olijoilla :D Mies suuttui.

Mökötti matkan kaupasta kotiin ja kotonakin vielä vähän. Kysyin että miksi ja sain selityksen (kerrankin, yleensä vastaus on emmä tiiä tai ihan sama) niin hänen mielestään episodi oli nolo. Totesin että juu niinhän se vähän oli mutta onneksi selvittiin ja onhan tuota sattunut monille muillekin. Ja usein. Tajusi sitten pointin.

Kaikilla ehkä on joskus tiukkaa. Ja rahat loppuu. Onneksi meillä ne riitti. Kelan rahahanojen sulkeuduttua oon ollut ilman rahaa 6 viikkoa. Nyt jo onneksi liitto hieman avittaa työttömyyden ajan. Mutta ei se tunnu niin pitkältä, kun vajaa 2 vuotta sitten työttömyyteni alkaessa rahattomuus joka kesti 2 kuukautta. Heehehee. Silloin ei ollut vielä lasta mutta tiukkaa teki pitää kaksi autoa ja ne miljoonat vakuutuksetkin vielä voimassa.

Noh, onneksi tää tilanne tästä korjaantuu. Mä lähden kouluun syksyllä ja aion valmistua ennätysajassa lähihoitajaksi. No en ehkä onnistu siinä niin nopeasti, mutta toive olisi. Sitten ei tarvisi pelätä lomautuksia tai irtisanomisia ihan niin paljoa kuin edellisessä duunissani (tai ylipäänsä alallani, olen siis mallipuusepäksi jo kouluttautunut). Josta lähdin siis 2 vuotta kestäneen työttömyysuhan takia. 

Täältä tähän, nyt otan ystäväni karkkipussin kainaloon ja menen torkkumaan sohvalle. Kulutettuani ensin Candy Crush Sagasta kaikki elämät.

2 kommenttia:

  1. No hyvä, että sai peruutettua :) Meillä läheisessä Kookaupassa voi vetäistä kahdesti kokeillakseen joko siellä kortilla on ropposia tarpeeksi ja sitten on pakko latoa käteistä tiskiin :D Oletko kokeillut saman firman Pet Saagaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kokeillu Pet Sagaa, tuntuu etten uskalla kokeilla enää uusia pelejä kunjään kaikkiin koukkuun. Vapaata aikaa on muutenkin rajoitetusti niin kohta en nukkuis ollenkaan kun roikkuisin koneella ja tekisin tekemättömiä kotitöitä yöt läpeensä.. :D

      Poista