Samalla kun teen miljoonaa muuta asiaa, saan päähäni ängettyä uskomattoman määrän uutta tietoa. Kiitoksena siitä sain taas yhden kiitettävän lisää suoritettuihin kursseihin. Olen siitä todella otettu koska moni epäili onko musta opiskelemaan pienen lapsen äitinä.
Toki oppimistapakin on muuttunut. Enää lukeminen ei ole pakkopullaa vaan tartun kirjaan innolla, testatakseni itseäni ja aivojani. Samalla kun tekee ruokaa voi vaikka jääkaapin oveen kirjoitetusta muistilapusta opetella kaikki mikrobilääkkeet :) Nuorempana luin kokeisiin ehkä edellisenä iltana jos silloinkaan. Nyt teen itse muistiinpanoja joista asioita voi kerrata jos ei tunnilla jäänyt päähän.
Ihanaa saada hyviä numeroita ja hyvää palautetta. Ensi kuussa alkaa työssäoppimisjakso sairaalassa ja sitä odotan innolla! :) Tekemällä oppii ja toivon että näyttö menee hyvin. Sitä vähän jännitän.
Välissä on ne häätkin, tänään on viimeinen mekon sovitus. Huomenna papereita maistraattiin ja ensi viikolla mennään katselemaan jos löytyisi ne sormukset. Heinäkuussa sitten alkaakin loma ja kiire helpottaa.
---
Ainiin, poika kävelee!! Maanantaina ihan spontaanisti käveli horjuen muutaman metrin matkoja. Välillä pyllähti ja nousi uudestaan ylös. Fysioterapeutti sanoi eilen että ei ole tarvetta käydä viikottain vaikka lastenlääkäri sitä jo ehdotti. Kyllä se siitä. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti