Siivouspäivä

Hei tyypit, oletteko muuten tietoisia että huomenna on siivouspäivä? Vähän niinkuin ravintolapäivä, mutta nyt on vaan kyse pop-up kirppareista! Loistoidea omasta mielestäni!

Itse en viime kerralla päässyt osallistumaan koska unohdin mutta huomenna lähden kiertelemään. Meillä täällä päin on monta kirpparia ilmoitettu tuonne sivulle ja tarkoitus olisi lähteä etsimään ainakin pojalle jotkut kengät. Hiekkiksellä kun ei ole mukava olla kun ilmat viilenee ja sukat ei pidä jalkoja enää kohta lämpimänä.

Mutta siis pointti oli että huomenna kirppareita riittää jos vaan kiinnostaa! :)

Pissapurkki kädessä lääkäriin.

Joo. Vein eilen kissalta ottamani pissanäytteen nätisti pilttipurkissa eläinlääkäriin. Taas.

Kissa on alkanut taas pissailemaan vähän joka paikkaan ja epäilin että sille väkisin syötetyt kaksi antibioottikuuria ei olisi tepsineet toivotusti. Alkoi hiukan jo sapettaa kun joka aamu saa kulkea rätti kourassa pyyhkimässä nurkat puhtaiksi ja sumuttaa etikkaa päälle. Jos meillä ei viime viikkoina ole haissut pissa, niiin sitten etikka. (Tai jonkun urospuoleisen suolistokaasut.)

Soitin tänään sitten tuloksia siitä pissasta. Ei mitään. Ei bakteereita, ei kiviä, ei kiteitä. Tähän nyt suositellaan kokeiltavaksi Feliwayta (helvetin kallis feromonivalmiste) ja Cystaidia, joka on juurikin kissoille tarkoitettu rohdos virtsateiden terveyden ylläpitoon. Nämä kaksi yhdessä maksaa (apteekista riippuen) n. 40-50e. Plus se pissatesti joka oli jo 26e, satasen halvempi kuin viimeksi jolloin toimitin koko kissan lääkäriin. Tein itse ja säästin siis! :D

Teitä varmaan kiinnostaa lukea meidän kissan pissaongelmista.. Ei niistä sen enempää. Toivotaan että seuraavat rohdot jo toimisivat. Ei ole kiva aina jännätä että löytääkö tuo ryömiväinen ne pissat ennen mua.

Muurahaisia housuissa.

Eilen oli pikkumiehen 1-vuotis valokuvaus. Olipa se haastavaa hommaa.

Kuvaaja oli valinnut jo valmiiksi metsikön/niityn jonne mentiin kuvaamaan kun kelikin oli hyvä. Aikaistettiin kuvausta parilla viikolla juurikin sään takia; olisi ollut ikävää joutua syyskuun puolella studioon kuvaamaan jos olisi satanut. 

Poika on kyllä todella suloinen mutta ei eilen millään meinannut hymyillä ilman hauskuutusta. Ja kuviinhan piti saada se hymykin ikuistettua. Minä siellä sitten kekkasin että hei, leikinpä eläimiä! Metsä raikasi kun ammuin keuhkojeni täydeltä ja hirnuin kuin heppa jne jne.. No, tulihan se iloinen naurukin sieltä! Mahtoi lähistöllä mahdollisesti liikkuneet lenkkeilijät ihmetellä metsästä kuuluvia mölinöitä..

Luonto kosti huonot imitaationi ja kusiainen kiipesi housunlahkeeseen. Ai ---tana! Sekös sitten nauratti vielä enemmän kun äiti hyppi ja loikki ympäriinsä ja hätisteli muurahaisia. Loppu hyvin kaikki hyvin, niitä oli vain kaksi ja ei onneksi noussut mitään näppyjä eikä punoitusta. Kirvelykin loppui illalla.

Noh, kuvauksessa meni reilu tunti ja sitten linssiluteella paloi hermot ja alkoi naama vääntyä. Ei auttanut äidin pupuloikat (joo heh heh) eikä pelleilyt. Kuvia tuli kuitenkin ihan kiitettävästi, tänään sain jo koevedokset ja niitä oli 90 kpl!

Valinnan vaikeus iski. Miten siitä määrästä valitsee muutaman parhaan, kaikia kun ei ole varaa teettää. Kuvan muokkauksesta kun menee erikseen vielä tuntiveloitus. Mies kauhisteli hintaa, mutta sanoin että kerranhan tuo lapsi vaan täyttää vuoden ja mun kuvaajan taidot ei ole niin hyvät että sen tasoisia kuvia saisin kuin tämä kuvaaja. Olipa sillä kyllä erikseen salamat jne ammattivehkeet.

Sitten pitäisi alkaa synttäripirskeitä suunnittelemaan. Ajattelin leipoa elämäni ekan täytekakun, mutta sain muutaman vinkin että juustokakusta tykätään enemmän. Niitä mä osaan tehdäkin :)

Ja haen kohta lainaan vuorokaudeksi läheisestä pesulasta ammattilaisten höyrypuhdistimen, pestään matot ja auton penkit ja mitä nyt innostuu (ehtii) pesemään. Mukavampi pyytää vieraitakin juhlimaan kun ei kissanpissa haise matoissa.

Kalenteri erehtyi, tänään on maanantai.

Tämä aamu ei oo menny kuin Strömsössä. Lapsi tekee taas hampaita (koska niitä on tarpeeksi?!) ja kitisee niitä taukoamatta. Kaksi poskihammasta tulossa nyt samalla kertaa. Ikenet ihan turvoksissa ja toinen vaan vinkuu ja kitisee kun sattuu. Mitä sille voi tehdä? Ei auta purulelut, ei kylmällä vedellä kostutettu harso, ei mikään. Ruoka ei maistu, maitoa menee jonkin verran. 

Nyt nukkuu päikkäreitä, annoin ruoan yhteydessä parasetamolia kipua helpottamaan. Kai se auttoi kun nukahti aika äkkiä. Toiset päikkärit todennäköisesti on nukuttava, koska meillä olis lapsen valokuvaus klo 17. Ei tuu kovin imartelevia kuvia jos poika on koko ajan naama nurinpäin nyrkit suussa ja paita kuolassa. Ja siihen päälle kitisee hampaiden lisäksi vielä väsymystään.

Tänään herättiin (jo!) puoli 8. Siitä se sitten lähti. Aamupalalla parasta olivat maissinaksut, muutama lusikallinen viiliä meni välissä. Ruoan kanssa olis tehnyt mieli imeskellä vaan kuivaa ruisleipää. 

Kai tää joskus helpottaa.

Olen alkanut myös murehtia edessä häämöttävää 1-vuotisneuvolaa. Poika kun ei vielä nouse tukea vasten, ei tapaile sanoja (tavuja kyllä), ei taputa, eikä edes konttaa. Meillä on hiukan virkaintoinen neuvolantäti joka saattaa keksiä että pitäisi lähteä fyssarille. En jaksaisi murehtia, uskon että tuo kehittyy omaan tahtiinsa. Siltikin takaraivossa on pieni huoli, kun kuulee samanikäisten lasten tekevän jo vaikka mitä. Ei saisi vertailla mutta minkäs teet.

*Haukotus* Nyt lisää kahvia ja sohvalle vaakatasoon.

Erillis- ja yhdys sana hirviöitä jotka saavat sapen kiehumaan.

Huom! Otsikossa tarkoituksella kirjoitusvirheitä.

Toisinaan tekisi pilkunviilaajana mieli huomauttaa naamakirjaystäviäni äidinkielestä ja kirjoitusopista. Jotkut sanat saavat toistuvasti väärin kirjoitettuna mut näkemään punaista.

Esim. Kuullostaa (kuulostaa), aijon (aion) viellä (vielä), sydämmeen (sydämeen), enään (enää), nytten (nyt), urheilia (urheilija).... Tästä listasta saisi todella pitkän. 

Ei sillä, että olisin itsekään täydellinen, mutta tuollaiset perusasiat pitäisi aikuisten ihmisten osata. Koulussa jo opetettiin että sydämeen ei mahdu kahta ämmää. Pitäis varmaan ottaa aikalisä koko Facebookista kun tuntuu että jokainen päivitys jonka näen, sisältää jotain joka ärsyttää allekirjoittanutta.

Maanantaiaamuna....

Aamuin on tähän mennessä ollut ihan fine. Poika söi aamuviilin mukisematta ja siirtyi piirrettyjen ääreen. Mä sain kahvini. 

Tavalliseen tapaani otin puhelimen kouraani ja luin uutiset ja uusimmat blogit. Hiukan kirpaisi: Taaperotalon Jenni ilmoitti lopettavansa blogin. 

Ymmärrän, hänellä on nyt sanottavat sanottu ja tuntuu oikealta lopetusajalta. Huipullahan se kannattaakin :) 

Olen seurannut Jennin blogia ihan alusta asti, silloin kun se oli Vauvatehdas. Itse podin ankaraa vauvakuumetta tuolloin ja hain vauva-aiheita netistä luettavaksi jatkuvasti. Mies kun ei ihan heti lämmennyt ajatukselle jälkikasvusta..

Onneksi meilläkin nykyään on oma pikkumies, kohta jo yksivuotias! Huomenna olisi valokuvaajan kanssa treffit luonnon helmassa ja toivotaan ettei ala sataa. Onhan mullakin järkkäri, mutta taidot ei riitä kuvaamiseen..

Myös hääpaikan katsominen piti olla tänään, mutta kaaso otti äkkilähdön Kreikkaan joten siirsin sitä viikolla. 

Näissä tunnelmissa alkaa tämä viikko, jee!

Se pyöri kuin väkkärä kissan pallon perässä. Joo, vieläkin yökkärissä.

Olen tyhmä.

Lapsi nukkuu päikkäreitä. Toisia. Joo, juuri nyt. Oli tosi väsynyt joten laitoin nukkumaan silläkin uhalla että valvoo kymmeneen. Tänään herättiin jo seiskalta nimittäin.  Kohta herätään sen ja sitten kylvetään :)