Jaa, että nytkö on jo vuosi 2014?

On ollut hieman hiljaista. Uusi vuosikin tuli ja se vaihtui hyvässä seurassa raketteja katsellen.

En ala kertaamaan viime vuotta joka oli sekava, kaikin puolin. Ollutta ja mennyttä. Eikös se niin mene että sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee? ;)

Itselleni uusi vuosi tiesi koulun alkua, pojan hoitotaipaleen alkua ja ajankäytön uudelleen järjestelyä. No, koulu alkoi tiistaina ja voi jessus! Kuinka voi paikallaan istuminen väsyttää niin hemmetisti?! Toisen päivän jälkeen olin niin poikki että painelin pehkuihin JO kahdeksan jälkeen! Mä en yleensä koskaan, ikinä mene niin ajoissa nukkumaan. Pitää vähintään silmät puoliummessa tuijottaa telkkaria ja roikkua Äityleissä. (Kyllä, siinä facebookin mammaryhmässä jossa viihdettä riittää.) Seuraavana aamuna kyllä kiitin itseäni hyvästä päätöksestä ja tunsin itseni virkeäksi taas.

Pojan hoitopaikka on mukava, hoitaja on mukava ja sitä rataa. Hyvin meni kolme ekaa päivää; perjantain poitsu olikin isänsä kanssa kotona. (Sitä ehkä hermoilin enemmän, kuin hoitoon jättämistä..)

Ensi viikolla alkaa täysi tohina ja mä odotan sitä jo innolla! Uusia juttuja! Uusia tuttuja! Uutta tietoa! Ja ennenkaikkea; rauhassa syömistä! :D Oli ekana päivänä ihanaa syödä toisten tekemää ruokaa, ILMAISEKSI, syöttämättä ketään ja ruoka säilyi lämpimänä viimeiseen haarukalliseen asti. Ah, sitä onnea.

---

Tää kerrostaloasuminen on osoittautunut heman haastavaksi. Alakerrassa tykättiin siirrellä koko kämpän kalustoa seinältä toiselle pitkin öitä. Kyllä, joskus jopa aamu kahteen asti. Seinänaapurimme kyseli multa asiasta kuulinko mäkin sen ja sitten päätettiin että hän jättää noottia hissiin. Loppui rymsteeraaminen.

Viime yönä heillä sitten oli pippalot. Ei siinä mitään mutta meteli oli jäätävää ja parvekkeella piti huutaa tupakoinnin ohessa. Lasitetulla parvekkeella HIEMAN kaikuu.. Pojan herättyä mekkalaan jo toisen kerran, kolautin patteriin että olisivat hiljaa. Vastasivat siihen huutamalla ja ulvomalla. Painelin siis oven taakse.

..eivät pirut uskaltaneet pikkutytölle avata ovea. Sanoin sitten ovelle että olisi hiljaa kun muut yrittävät nukkua. Aamulla kirjoitin kiukkuisen, mutta hieman kaunistellun kirjeen jonka teippasin hissiin. Jätin mainitsematta että ensi kerralla se en ole minä joka on oven takana.. Laitan sinne joko ukon lukemaan lakia tai sitten ihan ne viranomaiset saa hoitaa homman.

---

Ja sitten säähän! Täällä on lunta noin 1cm. Pakkasta muutama aste mutta ei päästä vieläkään pulkkailemaan. Sekös äitiä ottaa pannuun. Poika kun ei vielä tiedä pulkasta tuon taivaallista niin ei osaa sitä kaivatakaan, mutta mä haluaisin jo päästä kokeilemaan :)

Jos ei muu auta niin mennään sitten kohta Messilään laskemaan mäkeä. Ja lainataan sieltä tykki tuohon pihalle että saadaan tännekin valkeutta.

Ens siis pidä ite talvesta yhtään tippaa, mutta hieman lunta ja pakkasta sais olla. Nyt kun talvi on näin myöhässä, saadaan todennäköisesti nauttia siitä vielä toukokuussakin.

Tässä pikaiset kuulumiset! Olisin kuvia laittanut mutta en ole ehtinyt pahemmin kuvata mitään. Seuraavaksi voisin hieman pohtia millaisia juttuja olen ajatellut meidän sisustukseen.